2. Kekritapoja

Kekrin aikana oli tapana syödä yhdeksän kertaa, sillä runsas ruokailu ja täydet vatsat symboloivat tulevan vuoden yltäkylläisyyttä. Vieraita oli tärkeä kestitä anteliaasti, mikä osoitti perheen vaurautta – ruokaa piti olla paljon ja riittävästi.

​

Kun vieras saapui, hänen täytyi kuitenkin ensin uhkailla isäntäväkeä kysymällä: "Kekriäkö vai uunia?" (vrt. karkki vai kepponen). Tähän piti vastata nopeasti: "Kekriä! Kekriä!" ja viedä vieras runsaan verimakkara- ja lihapöydän ääreen. Jos ruokaa ei olisi ollut tarpeeksi, vieraalla oli oikeus rikkoa talon uuni.

​

Kekri oli myös nuorten juhla. Talon nuorille ja palvelijoille ripustettiin keinut tupaan, joissa he keinuttelivat ja lauloivat. Syötiin, ja välillä lähdettiin vierailulle muihin taloihin.

Näitä uunin rikkomisella uhkailevia vierailijoita, "Köyrimörköjä", olivat usein nuoret, jotka pukeutuivat outoihin turkkeihin ja rääsyihin. Kekripukeilla turkit oli puettu väärinpäin. Joillain alueilla kiersivät vain naiset ja tytöt, pukeutuneina valkoisiin lakanoihin Kekrittärinä, pelotellen lapsia ja vaatien kestitystä.

​

Erikoinen pukeutuminen, esimerkiksi vainajiksi tai haltijoiksi, palveli myös toista tarkoitusta: se hämäsi oikeat henget ja aaveet jättämään naamioituneet rauhaan.

Lähteet: https://pupuleipomo.blogspot.com/2013/11/halloween-suomessa-vai-kekri.html